Tieteellisen tiedon empiirinen taso

Kognition empiirinen taso luonnontieteissätietty aste vastaa tutkimuksen aistinvaraista vaihetta, teoreettinen on järkevä tai looginen. Tietenkään heillä ei ole ehdotonta vaatimusta hunajan kanssa. On selvää, että kognition empiirinen taso ei koske ainoastaan ​​sensorista vaan myös loogista tutkimusta. Samalla järkevällä tavalla saadut tiedot kohdistetaan täten primaariseen prosessointiin käsitteellisten (rationaalisten) keinojen avulla.

Empiirinen tieto on näin ollenei ole pelkästään kokemuksen muodostama todellisuuden heijastus. Ne edustavat todellisuuden henkisen ja aistillisen ilmaisun erityistä yhtenäisyyttä. Tällöin ensimmäinen paikka on aistinvarainen heijastus ja ajattelu toimii alisteisena havainnoinnissa, ylimääräisessä roolissa.

Empiirinen todiste toimittaa tiedettä tosiasioihin. Niiden perustaminen on olennainen osa tutkimusta. Täten empiirinen tietämyksen taso edistää tieteellisten tosiasioiden muodostumista ja kertymistä.

Tosiasia tunnetaan luotettavasti vakiintuneeksi tapahtumaksi, joka ei ole vahingossa tapahtunut. Nämä kiinteät empiiriset tiedot ovat synonyymeja sellaisiin käsitteisiin kuin "tulokset", "tapahtumat".

On huomattava, että tosiasiat toimivat paitsi tietolähteenä myös teoreettisen päättelyn "aistien" perustana. Ne ovat myös totuuden ja luotettavuuden kriteeri.

Kognitiologisen empiirisen tason avulla voimme selvittää tosiasiat eri menetelmillä. Näihin menetelmiin kuuluu erityisesti havainnointi, koe, vertailu, mittaus.

Havainnointia kutsutaan tarkoitukselliseksi jajärjestelmällinen käsitys ilmiöistä ja esineistä. Tämän havainnon tarkoituksena on selvittää tutkittujen ilmiöiden tai esineiden suhteita ja ominaisuuksia. Havainnointi voidaan suorittaa sekä suoraan että epäsuorasti (työkaluja - mikroskooppia, kameraa ja muita). On syytä huomata, että modernin tieteen aikana tällainen tutkimus muuttuu ajan myötä monimutkaisemmaksi ja muuttuu entistä välillisemmäksi.

Kognitiivista menettelyä kutsutaan vertailuksi. Se on perusta, jonka mukaan esineiden erottaminen tai samankaltaisuus toteutuu. Vertailu mahdollistaa kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten ominaisuuksien ja ominaisuuksien paljastumisen.

On sanottava, että vertailumenetelmäSe on hyödyllistä määritettäessä homogeenisiä ilmiöitä tai luokkia muodostavia esineitä. Havainnoinnin lisäksi tämä tietämys voi tapahtua epäsuorasti tai suoraan. Ensimmäisessä tapauksessa vertailu tehdään, kun kaksi esinettä liittyy kolmanteen, mikä on standardi.

Mittaus on numeron luominentietyn arvon indikaattori tietyn yksikön avulla (wattia, senttimetriä, kiloa jne.). Tätä kvantitatiivisen analyysimenetelmää on käytetty uuden eurooppalaisen tieteen syntymisen jälkeen. Laajan sovelluksen ansiosta mittauksesta on tullut tieteellisen tiedon orgaaninen osa.

Kaikki edellä mainitut menetelmät voidaan käyttääyksinään tai yhdistelmänä. Monimutkaisessa, havainnointi, mittaus ja vertailu ovat osa monimutkaisempaa empiiristä kognitiokokeilutapaa.

Tämä tutkimusmenetelmä tarjoaaaiheen asettaminen selkeästi huomioon otetuissa olosuhteissa tai toistettaessa sitä keinotekoisesti näiden tai muiden ominaisuuksien paljastamiseksi. Koe on menetelmä aktiivisen empiirisen tutkimuksen suorittamiseksi. Toiminta tässä tapauksessa olettaa kohteen kyvyn häiritä prosessin tai ilmiön tutkimista.