Parlamentaarinen tasavalta. Tärkeimmät ominaisuudet

Parlamentaarinen tasavalta on eräänlainentasavallan hallitusmuoto. Sen tärkein ero monarkiasta on se, että maan hallitsija on korvaava ja valinnainen. Pääjohdon katsotaan olevan peräisin äänestäjiltä tai edustuksellisesta elimestä.

Parlamentaarinen tasavalta. näyttö

Hallituksen muodolla presidentti on vain perustuslaillinen valtionpäämies. Hallituksen johtajuus ei koske parlamenttia ja sen toimintaa.

Parlamentaarinen tasavalta olettaa, ettäToimeenpanovalta on pääministeri (Itävallan liittokansleri ja Saksan liittotasavalta). Hän harjoittaa kaikkia politiikkoja. Pääministeri ja hänen hallituksensa raportoivat parlamentille.

Italian perustuslain mukaan presidenttiedustaa koko kansan yhtenäisyyttä ja on maan pää. Samalla toinen perustuslain artikkeli kertoo, että yleisen politiikan johtaminen ja vastuu sen toiminnasta kuuluu ministerineuvoston päällikölle. Siten Italian perustuslaillisten normien mukaan toimeenpanovalta keskittyy pääministerin käsiin, mutta ei presidenttiin.

Samoin lähes kaikki tasavallan parlamentit määrittävät presidentin aseman.

Tämä muoto on jonkin verran epäsuotuisaaoikeusvaltio kuuluu Itävallan perustuslakiin. Lakiin kuuluu, että korkeimpia toimeenpanevia elimiä ovat liittovaltion presidentti, valtion sihteerit, liittovaltion ministerit ja maan hallituksen jäsenet. Samalla perustuslaki sisältää hyvin yksityiskohtaisen luettelon presidentinvaaleista. Tämä luettelo tekee selväksi, että valtionpäämies on vain muodollinen hallitsija.

Sama tilanne on havaittu Kreikan perusoikeudessa.

On huomattava, että parlamentaarinen tasavaltakoska hallitusmuoto perustuu periaatteeseen, jonka mukaan presidentti toimii "valitsijaksi", tasapainottamalla valtion valta-aloja. Siten päällikön paikka elinten rakenteessa määräytyy, valtuuksien laajuus, vaalijärjestelmä vahvistetaan. Myös vuorovaikutuksen erityispiirteet muiden viranomaisten kanssa määritetään.

Eduskunnan tasavallan päämiehen valtuudet ovat samankaltaisetvaltuuksista, joilla perustuslaillisen hallitsijan omaava valta on. Ja ensimmäisessä ja toisessa tapauksessa hallitsijan voima on puhtaasti symbolinen. Samalla poliittisen kriisin aikana valtionpäämiehen rooli kasvaa dramaattisesti. Vain presidentti kykenee varmistamaan vallan jatkuvuuden ja ylläpitämään poliittista vakautta.

Parlamentaarinen tasavalta (valtiomuodoksi)on tyypillistä monille maille. Esimerkiksi tällainen poliittinen järjestelmä on perustettu FRG: ssä, Italiassa, Sveitsissä, Unkarissa, Itävallassa, Irlannissa ja muissa valtuuksissa. Entisestä Neuvostoliitosta vain Latviassa on perustettu parlamentaarinen tasavalta.

Tämä hallintomuoto on tietenkin positiivinen ja negatiivinen.

Järjestelmän suurin etu on seteho suuremmassa tilavuudessa keskittyy yhteen runkoon. Päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Parlamentaarisessa tasavallassa ei ole virallisia tai muita elimiä, jotka voivat vaikeuttaa parlamentin päätösten täytäntöönpanoa.

Tässä järjestelmässä tarkastellaan poliittisten toimien vastuun rajoja. Tällöin äänestäjä tietää tarkalleen, kuka syyllistyy epäonnistumiseen.

On myös tärkeää, että hallitus muodostaa suoraan äänestäjät. Vaaleissa kaikki ehdokkaat läpäisevät alkuperäisen luottamustestin.

Parlamentin tasavallan ehtojen mukaan parlamentin ylivalta jättää vallan keskittymisen samaan käteen.