Niistä maailmanlaajuisista ongelmista, jotka uhkaavatinhimillisen sivilisaation, ensimmäinen paikka olisi asetettava ilmastonmuutokseen. Luonnonkatastrofien takia ihmiskunta kärsii suuria tappioita. Metsäpalot, tulvat, kuivuus, tornadoot, hurrikaanit - nämä ovat vain selvimpiä seurauksista, jotka johtivat ilmastonmuutokseen.
Tulevaisuuden mahdollisten uhkien ymmärtäminenilmaston lämpeneminen, maailman yhteisö on toteuttanut useita toimenpiteitä. Vuonna 1992 YK: n ilmastonmuutoskonferenssi allekirjoitettiin Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristökysymyksissä. Vuonna 1997 allekirjoitettiin Kioton pöytäkirja. Tämä asiakirja sisältää maiden velvoitteet vähentää tai rajoittaa haitallisten kasvihuonekaasujen päästöjä. Vuoteen 2012 mennessä päästöjä on tarkoitus vähentää 5,2 prosenttia suhteessa vuoden 1990 tasoon. Jokaisella valtiolla on erityiset päästörajat. Jos maa ei käytä kokonaan rajoja, sillä on mahdollisuus myydä ne käyttämättöminä kiintiöinä. YK: n asiantuntijoiden mukaan tällainen mekanismi helpottaa resurssien kulkua kehitysmaihin. Näitä resursseja käytetään ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten torjumiseen.
Kioton sopimus säätelee itäisenEuroopan ja Baltian maiden pitäisi vähentää päästöjään 8%, Euroopan unioni - 8%, Kanadassa ja Japanissa - 6%, ja Ukrainan ja Venäjän täytyy pitää päästönsä vuoden 1990 tasolla. Kehitysmaat, mukaan lukien Kiina ja Intia, eivät rasita velvoitteita, mutta ne voivat tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia ja saada rahoitusta niiden toteuttamiseen.
Ensinnäkin monet asiantuntijat epäilevät jopa itse ilmaston lämpenemisen tosiasiaa. Keskimääräisen vuotuisen lämpötilan nousu voi olla satunnaisvaihtelu. Sen jälkeen ilmasto palaa jälleen normaaliksi.
Toiseksi, vaikka todella havaittiinkeskimääräisen vuotuisen lämpötilan tasaista nousua ei ole lainkaan niin ilmeistä, että tässä henkilöllä on ratkaiseva rooli. On sitä mieltä, että hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole syy, vaan lämpenemisen seuraus.
Kolmanneksi ilmaston lämpeneminen voi olla tarpeenihmiskunta ei ole lainkaan katastrofaalinen. Jotkut maat, kuten esimerkiksi Hollanti, voivat olla tulvia, mutta lämpeneminen antaa mahdollisuuden kehittää aktiivisesti alueita, joita ei käytännössä käytetä, esimerkiksi Siperia, Kanada, polaariset merialueet.
Nämä epäilyt eivät kumoa, että on tärkeää luoda mekanismi pilaantumisasteiden sääntelyyn. Vaikka Kioton pöytäkirja itse ei ole niin tarpeellinen
Venäjä allekirjoitti sopimuksen vuonna 1999 jaratifioitiin vuoden 2004 lopulla. Venäjällä Kioton pöytäkirja tuli voimaan vasta vuonna 2005, 90 päivää ratifioinnin jälkeen. Asiantuntija-arvioiden mukaan Venäjän federaation kertyneiden kiintiöiden määrä sopimussopimuksen aikana ylittää 6 miljardia tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Perustajan vastustajat uskovat maan olevanon vaikea samanaikaisesti lisätä tuotantoa ja parantaa sen rakennetta samalla, kun se kieltäytyy erikoistumasta kaasun ja öljyn talteenottoon. Niinpä Kioton pöytäkirjan sisältämien ehtojen täyttyminen hidastaa maan taloudellista kehitystä ja voi jopa johtaa tuotannon vähenemiseen ja taloudellisen potentiaalin pienentymiseen.
Sopimuksen kannattajat huomauttavat, ettäKioton sopimuksen ehdot kannustavat talouden nykyaikaistamiseen houkuttelemalla ulkomaisia investointeja ja kehittämällä "puhtaita" tuotantoja. Lisäksi tämä tarjoaa lisää taloudellisia resursseja kiintiöiden kaupankäynnin kautta.
Kioton sopimus päättyy tänä vuonna tänä vuonna. Kolme vuotta myöhemmin hänet korvataan uudella asiakirjalla, josta keskusteltiin joulukuussa 2009 Kööpenhaminassa pidetyissä neuvotteluissa.
</ p>