Kolme vallasta: yleiskatsaus

Mikä tahansa moderni tila voi ollaverrattu rönsyilevään puuhun. Päärungosta on kolme vallan osaa, joista jokaisella on tietty kuorma, ja kaikki yhdessä ne tarjoavat julkisen hallinnon mekanismeja.

Englanninkielinen ehdotus oli ensimmäinen kertafilosofi John Locke 1700-luvulla. Tämä ajatus vallan jakamisesta niihin liittyvillä oksilla on laillisten valtioiden ominaispiirre. Täydellisintä kehitystä hän sai ranskalaisen ajattelijan Charles Louis of Montesquieun teoksissa, joka laati käsitteen "kolme vallan haaraa" käsitteellä, ja muutokset ovat tähän päivään menneet.

Ensimmäinen näistä aloista, lainsäädännöllisistä,kuuluu yksinoikeuteen antaa lakeja, se hoitaa tehtäväänsä edustavan valtaelimen - parlamentin, jossa edustajat edustavat edustajia vaalien kautta. Lainsäädännöllinen edustajakokous (yksi parlamentin synonyymeistä) on ainoa tapaus siinä valtiossa, joka harkitsee huolellisesti parlamentaarisissa kuulemistilaisuuksissa tiettyjä lakeja tai muutoksia niihin.

Parlamentti siis muodostaavaltion puun lainsäädännöllinen osasto, lisäksi se säätelee rahoitusaluetta, hyväksyy hallituksen ehdottaman budjetin, ratkaisee monia muita asioita, jotka liittyvät maan ulko- ja sisäpolitiikkaan.

Lainsäädännön lisäksi kolme hallintohaaraa on jaettu toimeenpanovallan ja oikeuslaitoksen aloihin.

Toimeenpanovallan elimille, ensinnäkin,kuuluu pääministerin johtamaan hallituksen kaappiin. Hallitus huolehtii lakien ja muiden säädösten täytäntöönpanosta. Alueilla se toteutetaan paikallisten toimeenpanevien elinten tai paikallisten itsehallintoelinten kautta.

Lainsäädännöllisten ja toimeenpanevien osien lisäksi "kolmen vallan haaran" suunnittelu käsittää oikeuslaitoksen.

Sillä on pääasiassa tunnusomaista oikeus - erityinen valtion toiminta, jonka tarkoituksena on ratkaista riita-asioita tuomioistuimissa.

Oikeuslaitoksen on noudatettava tiukastioikeusvaltion ja täytäntöönpanon oikeudenmukaisuuden mukaisesti rikosprosessioikeus ja kauppaoikeuden. Tähän tarkoitukseen on tarjolla, esimerkiksi kehon oikeuslaitoksen, syyttäjänviraston. Lisäksi oikeuslaitos, erityisesti perustuslakituomioistuimessa, toiminta valvontaa kahden muun hallinnonaloja mukaisesti tärkeimmät rakenteessa aidosti demokraattisen valtion periaatteen toimivaltuuksien erottaminen.

Kolme vallasta, jotka ovat erillisiä, eivät saisi ollavain vuorovaikutukseen ja täydentämiseen toistensa kanssa, mutta myös ns. turvajärjestelmän avulla ja vastapainoksi, joka on jatkuvasti oikeudellisen kehyksen sisällä.

Sama tavoite palvelee maan presidentin virka - eivain valtionpäämies, mutta myös kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien takaaja. Puheenjohtajan toiminnan tärkein tehtävä on kaikkien kolmen vallan haaran tehokkaiden tehtävien koordinointi valtion politiikan pääsuuntausten toteuttamisessa.

</ p>