Ikä ja pedagoginen psykologia. Koulutuksen keskeiset tehtävät ja periaatteet.

Psykologian haara, joka tutkiiihmisten sosiaalisen kokemuksen hankkimista koskevaa lainsäädäntöä erityisesti järjestetyissä koulutusolosuhteissa kutsutaan Pedagogiseksi psykologiksi. Tästä alueesta liittyy erikseen "pedagogisen toiminnan" käsite, joka on pedagogisen psykologian perusta. Käsite "oppimistoiminnasta" myös pätevien ihmisten keskuudessa käsitellään eri tavoin, joskus se liittyy käsitteisiin kuten opetukseen tai opetukseen.

Voit käsitellä tätä konseptia DB: n mukaan. Elkonin, joka katsoi, että "koulutustoiminta on toimintaa, jolla on sisältöä hallitsevansa yleisiä toimintatapoja tieteellisten käsitteiden alalla, ... tällaista toimintaa pitäisi motivoida asianmukaisilla motiiveilla. Ne voivat olla ... motiiveja yleisten toimintatapojen hankkimiseksi tai yksinkertaisesti puhumalla motiiveista, omasta kasvusta ja omasta kehityksestä "[238, s. 245]. Joissakin tapauksissa pedagoginen psykologia pitää koulutustoimintaa erityisenä toimintatapana. Se on aina kohdistettu aiheeseen ja olettaa itsensä kehittämisen, täydellisyyden ja persoonallisuuden muodostumisen hyödyllisen ja kognitiivisen pedagogisen toiminnan ansiosta.

Pedagoginen psykologia erottaa useat opetuksen toiminnan perusperiaatteet, jotka erottavat sen oleellisesti muista koulutusmuodoista.

1. Sen tarkoituksena on erityisesti oppimisongelmien ratkaiseminen ja materiaalin hallitseminen.
2. Tässä opissa hallitaan yleisiä tieteellisiä käsitteitä ja toimintaperiaatteita.
3. Yhteiset toimintatavat (toisin kuin jokapäiväiset menetelmät) edeltävät monimutkaisten elämänongelmien ratkaisua.
4. Koulutustoiminta muuttaa henkilön persoonallisuuden piirteitä.
5. Tämän jälkeen koko kompleksi johtaa opiskelijan psyykkisten ominaisuuksien ja sosiaalisen käyttäytymisen muutokseen riippuen oman aktiivisen toiminnan tuloksista.

Koulutustoiminnan päätuotepedagoginen psykologia pitää rakenteellista tietoa, joka on perustana monimutkaisten tieteellisten ja käytännön ongelmien ratkaisemiselle. Koulutustoiminta koostuu sellaisista käsitteistä kuin motivaatio, oppimistehtävät eri muodoissa, koulutustoimet, arviointi, siirtyminen itsetuntoon ja kontrollointiin, muuttuvat itsekontrolliksi. Motivaatio, joka on perusopetuksen perusosa, on osa oppimistoiminnan rakennetta, se voi olla sekä sisäistä että ulkoista toimintaa, mutta se pysyy aina sisäisenä suhteessa harjoittelijan persoonallisuuteen.

Koulutuksen tehtävä tarjotaan opiskelijalle muodossatietty tehtävä tietyssä tilanteessa. Tämä näkökohta on erittäin tärkeä opiskelijalle, sillä tällä hetkellä hänellä on mahdollisuus löytää jotain uutta ja tuntematonta. Tämän tekemiseksi se vaatii jonkin verran vaivaa ja yhteyden aiheeseen, ja tulos osoittaa tavoitteen. Pedagoginen psykologia selittää, että tärkein ero oppimistehtävän ja kaikkien muiden välillä on siinä, että sen lopputuloksena on henkilön muuttaminen henkilönä eikä esineitä, joiden kanssa hän vuorovaikuttaa.

Ikä ja pedagoginen psykologia tekevät erityisiä vaatimuksia opetustehtävistä.

1. Ensinnäkin tehtävän tulisi olla osa monimutkaista järjestelmää, ja sen hyödyllisyyttä arvioidaan koko järjestelmän koko kokonaisuudessaan.
2. Tehtävän luomisen yhteydessä on pyrittävä varmistamaan, että se ei ainoastaan ​​täytä välittömiä koulutustavoitteita, vaan pyrkii myös hankkimaan enemmän etäisyyksiä.
3. Koulutuksen tehtävät auttavat hallitsemaan koulutusjärjestelmää ja auttamaan oppimistoimintojen asianmukaisessa toteuttamisessa.
4. Koulutustyö olisi esitettävä siten, että vastaava toimintatapa toimii koulutuksen suorana tuotteena.

Tästä eteenpäin ei pidä aliarvioida koulutustoimien vaikutusta koko koulutustoimintaan, varsinkin kun korkea-asteen psykologia ja pedagogiikka ja keskitaso vahvistavat tämän selvästi.